Kun koti ei ole vain asunto – yhteisöllisyys tekee vuokra-asumisesta viihtyisämpää
Joo Kodit luo vuokra-asumiseen yhteisöllistä kulttuuria, jossa naapureihin on helppo tutustua. Yhteisömanagerimme Hanna-Maria tutkii blogisarjassaan yllättäviäkin keinoja yhteisöllisyyden edistämiseen. Tervetuloa inspiroitumaan blogin toisen osan pariin!
Vuokra-asuminen voi olla paljon enemmän kuin vain katto pään päällä – se voi olla yhteisö, jossa arjen pienet kohtaamiset tuovat turvaa ja iloa. Kun yhteisöllisyys vahvistuu, asuminen muuttuu mukavammaksi, turvallisemmaksi ja rauhallisemmaksi. Naapurien tuntiessa toisensa edes nimeltä on helpompi pyytää ja tarjota naapuriapua tai vaikka kysyä lenkkiseuraa.
Yhteiset palvelut tekevät arjesta sujuvampaa
Joo Kodit tarjoaa asukkailleen monipuolisia yhteiskäyttöpalveluita, jotka helpottavat arkea ja tukevat yhteisöllistä asumiskulttuuria. Kun käytössä on yhteinen pesula, oleskelutila, kuntosali tai vaikkapa yhteiskäyttöauto, naapurit eivät ole vain satunnaisia ohikulkijoita rappukäytävässä, vaan osa arjen sujuvuutta ja iloa. Yhteiskäyttöauto toimii hyvin kimppakyyteihin ja liikuntamotivaatiota puolestaan saa ylläpidettyä sopimalla treffit kuntosalille. Olisikohan naapurilla muuten jakaa hyviä vinkkejä myös lähialueen kahviloista?
Kun naapurit käyttävät samoja palveluita, syntyy luontevasti keskustelua ja kohtaamisia, jotka voivat johtaa uusiin ystävyyksiin tai ainakin tuttavuuksiin. Pienet eleet ja jaetut kokemukset tekevät asumisesta enemmän kuin pelkkää asumista – ne tekevät siitä kodin.
Yhteisöllisyys lisää asumismukavuutta
Jos naapureiden asumistottumukset tai erilainen vuorokausirytmi häiritsevät omaa arkea, se ei aina johdu tahallisesta häiriökäyttäytymisestä – usein kyse on siitä, ettei ymmärretä, keitä seinän takana asuu. Kun ihmiset tuntevat toisensa, syntyy luonnollinen halu huomioida toiset paremmin.
Iltaisin volyymia tulee säädettyä pienemmälle, kun tietää, että naapurissa asuu lapsiperhe tai vuorotyöläinen.
Kun yhteiset tilat tunnetaan omiksi, niiden siisteydestä huolehditaan paremmin.
Enää ei tarvitse jättää passiivisaggressiivisia viestejä ilmoitustaululle – asioista voidaan keskustella suoraan ja ystävällisesti.
"Mitä kuuluu?" -kulttuuri – Kun joku vaikuttaa yksinäiseltä tai alakuloiselta, ystävällinen kysymys voi tehdä ihmeitä.
Pienet teot, suuri muutos
Kuvittele tämä: astut naapurin kanssa hissiin, ja teitä tervehtii iloinen tarra, joka heittää ilmoille pienen, piristävän ajatuksen: "Hissimatka kestää vain hetken, mutta jaettu hymy pitkään". Miten reagoitte?
Tämä ja monet muut naapureiden moikkaamiseen ja kuulumisten jakamiseen rohkaisevat viestit ilahduttavat nyt asukkaitamme osassa taloyhtiöitämme – ja miksipä eivät? Kun arkeen ripautetaan hitunen iloa ja yhteisöllisyyttä, naapurustosta tulee astetta lämpimämpi paikka. Ehkä seuraavalla hissireissulla huomaatkin jonkun hymyilevän takaisin – ja se on jo alku jollekin ihanalle!
Koti ei ole vain se, mitä on seinien sisällä – se on myös se, keitä ympärillä on. Ja joskus, yhteisöllisyys alkaa yksinkertaisesti siitä, että uskaltaa sanoa ”Hei, mitä kuuluu?”
Kuullaan taas!
Terveisin Hanna-Maria
Lue myös blogini ensimmäinen osa täältä.
